25.1.2010

Ystäväni muistolle


Jaksaakseen on opittava katsomaan,
kuuntelemaan tarkkaan,
josko jossain helähtäisi
jokin pieni sävel
lämmin sana
hymyn häivä
ruskojuova pilven raossa.
Ja on, on se siellä.
Aina se kuitenkin on.

- Maaria Leinonen -







Voit itkeä hänen lähtöään
tai iloita hänen elämästään.
Voit sulkea silmäsi ja rukoilla
että hän palaa
tai avata silmäsi
ja nähdä sen minkä hän jätti jälkeensä.
Sydämesi voi olla tyhjä
koska et näe häntä enää
tai sen voi täyttää rakkaus
onka yhdessä jaoitte.
Voit kääntää selkäsi huomiselle
ja elää menneessä
tai voit iloita huomisesta menneen voimalla.
Voit joko muistaa vain sen
että hän on poissa
tai vaalia hänen muistoaan ja antaa sen elää.
Voit antaa kyynelten huuhtoa hänen muistonsa mielestäsi
tai tehdä niin kuin hän haluaisi:
Hymyillä, avata silmäsi,
rakastaa ja jatkaa elämää.

(tuntematon)

 Vuosi sitten kuolleen ystäväni muistoa  rakkaudella vaalien.


*****


3 kommenttia:

  1. Aivan. Kaunista. Otan osaa ystäväsi poismenon johdosta. Aika parantaa vaan ei poista surua ja ikävää.

    VastaaPoista
  2. Niin, aikamme täällä maan päällä on rajallinen, kukapas sen tietäisi. Mutta taivaassa ei ole surua, ei itkua, ei kipua eikä särkyä vaan kaikilla on viimeinkin hyvä olla, mutta poistaako se meidän ikävämme?

    - tuskin

    VastaaPoista
  3. ..kaunis runo.. maaria leinonen taitaa lohduttjan kielen ja tuntee lohdutettavan mielen..

    haleja

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! <3