Kummilapsilleni

Tähtitaivaan alla

Katson yötaivasta,
niin tummaa, niin kaunista.
Tähtien tuike ja kimallus,
tähdenlennon vaellus.

Kuukin loistaa ja hymyilee,
minua korkealta katselee.
Sulkien nyt silmäni,
kuvittelen sinut luokseni.

Ei hymyä suloisempaa,
ei katsetta vangitsevaa.
Ei ääntä ihanaa,
tuoksua huumaavaa.

Ole kellään toisella,
ne on vain sinulla.
Tartun kiinni kädestäsi,
juoksentelen kanssasi.

Rannalla aurinkoisella,
jossa laineet hipovat varpaita.
Hiekkaan pehmoiseen,
painan jäljen askeleen.

Seisot siinä vierelläni,
ikuistat myös askeleesi.
Hymyilet, hymyilen,
olet kaikki mitä tarvitsen.

Juuri tässä hetkessä,
pienessä haaveretkessä.
Joka vaaleanpunaiselta näyttää,
mikä sydämeni onnesta täyttää.

Silmäni jälleen aukaisen,
samalla nyt näkien.
Pienen pienen sydämen,
joukossa tuikkivien tähtien.

Sen taivaalta mä kaappaan,
ja lähetän nyt matkaan.
Kerrothan sitten kulta,
kun saat terveisiä multa.

Välitän niin paljon sinusta,
voi kumpa sinäkin minusta!





Kummilapsistani kaksi täyttää tänään vuosia.
Olen niin ylpeä heistä molemmista.
Hauska sattuma että he ovat syntyneet samana päivänä. :)
(Löysin tämän runon rakkausrunot.fi sivuilta)

Olen tänään haikealla tuulella ja halusin laittaa tämän
runon muistoksi tänne.


Kumpa aikojen saatossa osaisin olla heille yhtä ihana ja
huomioiva kummitäti,
kuin oma rakas kummitätini on minulle!

(Moisen tunteellisen itkupillin ovat poloiset saaneet kummitädikseen (=


Toivon heille kaikille hyvää onnea elämän tuulissa.


*****